Yleistä:
Toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1945 Suomesta evakuoitiin yli 70.000 lasta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan ruotsalaisten aloitteesta. Halu auttaa oli valtava ja suurin osa lapsista päätyi hyviin koteihin. Lapset olivat iältään 0-10-vuotiaita ja he tulivat vieraaseen maahan yksinään tai sisarustensa kanssa, jokaisella osoitelappu kaulassa. Lapset tempaistiin sodan jaloista kodeistaan ja sijoitettiin outoon maahan, vieraiden ihmisten koteihin, jotkut lastenkoteihin tai sairaaloihin. Kaikkialla puhuttiin vierasta kieltä. Pienten lasten oli mahdotonta ymmärtää miksi näin oli tapahtunut. Kodista eroaminen, joka monissa tapauksissa tapahtui toistuvasti. aiheutti vaikeasti parantuvia kolhuja pieniin mieliin. Näistä kokemuksista vaiettiin vielä lähes kuusi vuosikymmentä. Ne eivät kuitenkaan unohtuneet.
Toistensa tukemiseksi ja auttamiseksi ja sotalasten tutustuttamiseksi toisiinsa ja kanssakäymisen lisäämiseksi on perustettu sotalapsiyhdistyksiä. Ne ovat olleet korvaamattomia vertaisryhmiä ihmisille, joilla on samanlaisia elämänkokemuksia. Tarkoituksena on myös auttaa muihin pohjoismaihin jääneitä ja heidän perheitään heille tärkeiden henkilöiden tietojen etsimisessä sekä edistää sotalasten kokemusten keräämistä, tutkimista ja tulosten julkaisemista ja hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Lappeenrannan seudun sotalapset ry perustettiin vuonna 1996 ja yhdistys rekisteröitiin vuonna 1999.
Tällä hetkellä yhdistyksessä on 71 jäsentä.

Perustaminen:
Lappeenrantalainen sotalapsena Ruotsissa ollut Pekka Koskimies huomasi 1995 sanoma-lehdessä ilmoituksen Kuopion sotalasten kokouksesta ja pääsi jälki-ilmoittautuneena osallistumaan heidän tilaisuuteensa. Sieltä hän sai eväitä yhdistyksen perustamiseen myös Lappeenrantaan. Perustava kokous pidettiin 18.9.1996, Perustajajäseninä läsnä olivat Valma Kaarre, Asser Kimpi, Pekka Koskimies, Maria Kärki, Hilkka Musto, Martti Rasilainen, Toivo Rusokallio, Pirkko Valtonen ja Salme Äyräväinen. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Asser Kimpi ja sihteeriksi Pekka Koskimies.

Yhdistyksen puheenjohtajat:
Asser Kimpi  v. 1996–1998
Ritva Helkilinna  v. 1999–2003
Terttu-Maija Jyrkämä vuodesta 2004 alkaen ja on edelleen
 
Jäsenistö:
Perustamisesta alkaen on yhdistyksen jäsenmäärä ollut noin 70–80 jäsentä, vaihdelleen vuosittain vain vähän. Aktiivisesti toimintaan osallistuvia on todettu olevan noin 20–25 jäsentä. Eivät tosin aina samat jäsenet, vaan toiminnan laadusta riippuen kunkin mieltymyksen mukaisesti. Vuosittain onkin toimintasuunnitelmassa pyritty tarjoamaan erilaista ja jo ennestään mielenkiintoiseksi todettua ohjelmaa. Yhdistykseen kuuluu n. 20 jäsentä Lappeenrannan ulkopuolelta, suurin osa Joutsenosta ja Imatralta. Nämä jäsenet kokoontuvat toisinaan oma-aloitteisesti keskenään.
Jäsenistö saa tietoa toiminnasta lehti-ilmoituksista joka kuukauden viimeisellä viikolla Lappeenrannassa ja Imatralla ilmestyvistä ilmaisjakelulehdistä. Lisäksi lähetetään pari kertaa vuodessa jäsentiedote, jossa syys- ja kevätkokouskutsujen lisäksi on tietoa kunkin toimintavuoden hallituksen jäsenistä, jäsenmaksusta ja tulevasta toiminnasta. Ilolla on todettava, että yhdistyksen jäsenistö on aloitteellisesti osallistunut toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä esim. leivonnaislahjoituksillaan mahdollistaneet joulu- ja pääsiäismyyjäisten onnistumisen yhdistyksen talouden tukemiseksi.

Säännöllinen toiminta:
Yhdistyksen syys- ja kevätkokouksen ja hallituksen kokousten lisäksi on jäsenistö kokoontunut vuodesta 1999 saakka säännöllisesti kerran kuukaudessa, kuukauden ensimmäinen keskiviikko, nykyisin Café Galleriaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista, kuulemaan uusien jäsenien muistelmia sotalapsiajastaan ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Nämä kuukausitapaamiset ovatkin olleet erittäin suosittuja ja jäsenet ovat osallistuneet niihin monilukuisina ja innokkaasti. Useimpana toimintavuonna on järjestetty talouden tukemiseksi joulu- ja pääsiäismyyjäisiä sotainvalidi-, sotaveteraani- ja sotaorpoyhdistyksen kanssa, Varoja on saatu joinakin vuosina kohtuullisesti tai vähemmän riippuen yleisön kiinnostuksesta. Jokavuotiset pikkujoulut, joita olemme useimpina vuosina saaneet pitää UPM-Kymmenen Kaukaan kerhotiloissa. ovat aina olleet osallistujien mielestä hauska tilaisuus. Ohjelma on ollut omatekoista ja yksinkertaista yhdessäoloa joululaulujen, puuron, kahvin ja
tortun ja kohtalotovereiden seurassa.

Osallistuminen muiden yhdistysten toimintaan:
Jäsentiedotetta on lähetetty myös muille sotalapsiyhdistyksille, ja joiltakin on myös saatu heidän tiedotteitansa. Muiden yhdistysten mahdollisesti järjestämiin vuosi- ym. juhliin tai tapahtumiin on kutsusta osallistuttu, vaikkakin yhdistyksen talous ei ole sallinut matkojen tai majoitusten korvaamista. Osallistumismaksu on usein korvattu yhdistyksen varoista.Pohjoismaisiin sotalapsitapahtumiin on jäsenistö osallistunut mahdollisuuksiensa mukaan sekä Suomessa että Ruotsissa.

Osallistuminen Suomen sotalapsiyhdistysten keskusliitto ry:n toimintaan:
Vuonna 1997 yhdistykset katsoivat tarpeelliseksi perustaa keskusliitto kokoamaan ja koordinoimaan yhdistysten toimintaa. Sen sääntöjen mukaisesti se hoitaa sotalapsiasioissa yhteyksiä valtiovaltaan, valtakunnallisiin organisaatioihin, tiedotusvälineisiin ja yksityisiin henkilöihin, esim. tutkijoihin, toimittajiin ja päättäjiin.
Liitto julkaisee myös 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvää Sotalapsi-lehteä. Viime numeroissa on Lappeenrannan yhdistyksen toiminnasta ollut kirjoituksia puheenjohtajan ja sihteerin toimesta. Liitolla on neljä kokousta vuodessa, joihin yhdistyksillä on oikeus lähettää jäsenmääränsä mukaisesti edustajat.
Lappeenrannan yhdistys rekisteröitiin vuonna. 1999, jonka jälkeen oli mahdollista keskusliiton sääntöjen mukaan liittyä sen jäseneksi. Yhdistyksen edustajat ovat osallistuneet keskusliiton tilaisuuksiin ja tuoneet tietoa sen toiminnasta ja tulevista suunnitelmista.

Toimintakertomusten kertomaa:

Vuosi 1996
Hallituksen jäsenet: Asser Kimpi, puheenjohtaja, Pekka Koskimies, sihteeri,
Pirkko Valtonen, jäsen

Yhdistys perustettiin loppuvuodesta, joten toimintaa ei kovin paljon ehditty suunnitella eikä toteuttaa. Tähdättiin seuraavan täyden toimintavuoden tapahtumiin. Toimintakertomuksessa on mainittu mm. että hallitus kokoontui kolme kertaa, ja että yhdistys anoi ja sai Pohjola-Norden ry:n Lappeenrannan yhdistykseltä 2000 markan apurahan toiminnan käynnistämistä varten. Hallitus valmisteli myös sääntöluonnoksen, joka aikanaan hyväksyttiin yhdistyksen säännöiksi.

Vuosi 1997       
Hallituksen jäsenet: Asser Kimpi, puheenjohtaja, Pekka Koskimies, varapuheenjohtaja,
Salme Äyräväinen, rahastonhoitaja, Pirkko Valtonen, jäsen. Ritva Helkilinna, sihteeri

Ensimmäinen täysi toimintavuosi sisälsi paljon valtakunnallisia ja muita tapahtumia, joihin yhdistyksen jäsenet osallistuivat mm. Pohjoismainen Sotalapsitapahtuma Turussa, johon osallistui 12 yhdistyksen jäsentä. Vaativana ja vastuullisena tehtävänä yhdistyksellä oli 10.10.–21.11. välisenä aikana Etelä-Karjalan museossa avoinna olleen
“Lappu kaulassa” -näyttelyn järjestelyvastuu museon edustajan amanuenssi Elina Vuoren kanssa. Yhdistyksen
puolesta näyttelystä vastasi Pekka Koskimies. Näyttelyn avajaisten lisäksi järjestettiin Sotalapsikysymysten avoin keskustelutilaisuus sekä jäsentilaisuus näyttelyn esittelemiseksi. Vieraskirjan mukaan näyttelyyn tutustui n. 370 kävijää.

Vuosi 1998
Hallituksen jäsenet: Asser Kimpi, puheenjohtaja, Lauri Sarasmaa, varapuheenjohtaja,
Salme Äyräväinen, taloudenhoitaja, Ritva Helkilinna, sihteeri, Pirkko Valtonen, jäsen

Alkuvuodesta järjestettiin psykiatri Heikki Majavan kutsusta ja johdolla keskustelutilaisuus Rauhan sairaalassa. Tilaisuudessa käsiteltiin sotalapsiajan kysymyksiä ja mahdollisia vaikutuksia kunkin myöhempiin elämänvaiheisiin. Ennakkoon oli toimitettu aineistoa jäsenten sotalapsiajan kokemuksista. Heinäkuussa vietettiin ikimuistoiset pihajuhlat Pirkko Valtosen pihapiirissä. Osallistujia oli runsaasti ja tarjoilu ylenpalttista. Musiikillista ohjelmaa esittivät Kauko Kivinen ja Erkki Kaivola.
Turun Siirtolaisinstituutti aloitti lastensiirtojen ja sotalapsiajan historiantutkimukset. Sopeutumisvalmennuskeskus Lahdessa kutsui jäseniämme asiaa koskeville teemapäiville, jotka kuitenkin siirtyivät myöhemmäksi, jotta muidenkin yhdistysten jäseniä olisi saatu mukaan. Osallistuaksemme tilaisuuteen anoimme toiminta-avustusta Raha-automaatti¬yhdistykseltä, Sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Pohjola-Norden -yhdistykseltä. Saadut päätökset olivat kuitenkin kielteisiä.

Vuosi 1999
Hallituksen jäsenet: Ritva Helkilinna, puheenjohtaja, Erkki Ikonen, varapuheenjohtaja, Sirkka-Liisa Lepistö, taloudenhoitaja, Raija Mäkinen, sihteeri, Kaarin Lallo, jäsen, Hilkka Musto, jäsen, Antti Ylärakkola, jäsen

Yhdistys liitettiin patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 9.11.1999. Toiminnassa oli paljon hauskaa ohjelmaa vuoden aikana. Kotkan Kairossa naurettiin toukokuussa Reino Helismaan laulunäytelmälle ja heinäkuussa risteilimme Saimaalla m/s Camillalla. Syksyllä tutustuimme opastetulla kävelykierroksella historiallisiin kohteisiin kaupunkimme vanhimmassa kaupunginosassa Linnoituksessa. Muistellaksemme mennyttä aikaa jolloin ei paljon ruokatarvikkeita ollut käytettävissä, valmistimme ja nautimme Lappeenrannan kotitalousneuvonnan tiloissa ja opastuksella pula-ajan päivällisen.

Vuosi 2000
Hallituksen jäsenet: Ritva Helkilinna, puheenjohtaja, Erkki Ikonen, varapuheenjohtaja, Sirkka-Liisa Artman, taloudenhoitaja, Raija Mäkinen, sihteeri, Hilkka Musto, jäsen, Antti Ylärakkola, jäsen

Helmikuussa saimme aimo annoksen kulttuuria Imatran teatterin näytelmäillassa “Myrskyluodon Maija”. Asiatietoa
jakoi jäsenillemme “lakimiesillassa” oik.tiet.kand. Hannu Rantalainen maaliskuussa. Hän vastaili jo ennakkoon toimitettuihin kysymyksiin. Paikan päällä tuli esille vielä lukuisia kysymyksiä, joten toisen tilaisuuden järjestämisestä keskusteltiin.
Kesän aluksi tehtiin saunaretki Marjolaan. Sää oli koleahko, mutta saunassa tarkeni sekä makkaragrillin äärellä. Loppukesästä läksimme risteillen Tukholmaan. Osallistujia oli 26, joten matka kiinnosti. Ruotsin Sotalapsiliiton edustajat ottivat meidät satamassa vastaan ja opastivat Ruotsin valtionarkistoon. Kukin sai siellä tutustua omiin tietoihinsa. Kauko Pajala tallensi videolle otteita matkastamme. Lehti-ilmoituksella kutsuimme kaikkia paikkakunnan sotalapsia avoimeen jäsentilaisuuteemme 27.9. Reumayhdistyksen tiloihin Tulestuvalle. Omia jäseniä oli läsnä parikymmentä ja uusia kolme. Jäsenrekrytointimme ei ottanut oikein tulta.

Vuosi 2001
Hallituksen jäsenet: Ritva Helkilinna, puheenjohtaja, Erkki Ikonen, varapuheenjohtaja, Raija Mäkinen, sihteeri,
Kalle Rantalainen, taloudenhoitaja, Raimo Artman, jäsen, Sirkka-Liisa Artman, jäsen

Toimintavuosi aloitettiin kulttuurilla. Lappeenrannan kaupunginteatterin näytelmä “Koston kevät” kiinnosti paikallisuutensa vuoksi, mutta aihe oli kovin synkkää taistelua punaiset/valkoiset. Kesällä kuitenkin tapasimme iloisemmissa merkeissä Pappilanniemeen suuntautuneella patikkaretkellä. Taloudenhoitaja raotti kukkaronnyörejä hallituksen päätettyä reiluuden puuskassa tarjota osallistujille lounaan Viipurin Golf-seuran ravintolassa. Patikointi teki hyvää ja ruoka oli erinomaista. Elokuussa oli Mikkelissä Pohjoismainen Sotalapsitapahtuma, johon osallistui 20 jäsentä. Pääjuhlan lisäksi vietettiin yhteistä iltaa Anttolassa Matti ja Seija Vesalaisen vieraina. Veljeskodilla oli lokakuussa Lotta-Svärd -perinnekillan pyynnöstä esittelytilaisuus yhdistyksemme toiminnasta. Lisäksi viisi jäsentämme kertoi omakohtaisista kokemuksistaan. Aiheesta nähtiin myös videofilmi. Lisäksi järjestettiin yleinen toimintamme esittely Kuutinkulmassa kertomuksin ja valokuvin elävöitettynä.

Vuosi 2002
Hallituksen jäsenet: Ritva Helkilinna, puheenjohtaja, Erkki Ikonen, varapuheenjohtaja, Kalle Rantalainen, taloudenhoitaja, Ritva Hassinen, sihteeri, Raija Mäkinen, jäsen, Sirkka-Liisa Artman, jäsen, Raimo Artman, jäsen

Näköjään jo perinteeksi tulleella teatteriesityksellä aloitettiin toimintavuoden ohjelma. Lappeenrannan kaupunginteatterin esitys “Piaf” oli lauluineen kiinnostava, joten yleisöstä oli 20 yhdistyksemme jäsentä. Asiaa kuultiin helmikuussa kun terveydenhoitaja Leena Matilainen kertoi “seniorien terveydestä”, lähinnä osteoporoosista ja terveellisistä elämäntavoista. Kesäretki suuntautui Savitaipaleelle. Tutustuimme historiallisiin kohteisiin ja päädyimme jäsenemme Toivo Rutin kotiin Heituinlahteen. Hän ja vaimonsa tarjosivat maittavan aterian sekä kotiin viemisiksi raparperia ja lipstikkaa. Kotkan sotalapsipäiville osallistui kahdeksan jäsentä. Ohjelmassa oli tutustumista Kotkan nähtävyyksiin ja saaristoon sekä uuteen Maretarium-akvaarioon. Sotalapsuutta käsiteltiin pääjuhlassa valokuva- ja diaesityksin sekä iltajuhlassa ja muistomerkin paljastustilaisuudessa. Helsinkiin Suomen Kansallisarkistoon suuntautunut matka ei sekaannusten vuoksi onnistunut. Ohjelmanmuutoksena oli käynti kasvitieteellisessä puutarhassa.
Lokakuussa seurakuntakeskuksessa jäsenemme Juhani Kirjonen esitti omia sotamuistojaan
dia- ja valokuvin. Saimme myös nauttia kantelemusiikista. Kiinnostuneita jäseniä oli saapunut paikalle kaksikymmentä. Musiikki vetää olemme todenneet, joten pidimme yhteislaulutilaisuuden Kalle Rantalaisen ja klarinetisti Matti Kareisen johdolla. Paikalla oli 21 laulavaa jäsentä. Vuoden lopulla Etelä-Karjalan Sotaorpojen puheenjohtaja Seppo Nevalainen kävi esittelemässä vasta perustetun yhdistyksen toimintaa ja toivotti sotaorvot tervetulleiksi yhdistyksensä jäseniksi.

Vuosi 2003
Hallituksen jäsenet: Ritva Helkilinna, puheenjohtaja, Erkki Ikonen, varapuheenjohtaja, Kalle Rantalainen, taloudenhoitaja, Ritva Hassinen, sihteeri, Leila Hakkarainen, jäsen, Raija Mäkinen, jäsen, Anna-Liisa Uusitalo, jäsen

Yhdistyksemme perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Asser Kimpi kuoli 25.10.2003 vaikeaan sairauteen. Yhdistys ilmaisi osanottonsa hänen perheelleen.

Sotalapset ovat saaneet erityistä julkisuutta viime aikoina. Erilaisia tutkimuksia on valmistunut mm. Anneli Niittuinperän gradutyö “Muutto ja muutos sotalasten kertomuksissa“, johon kahdeksan yhdistyksemme jäsentä on toimittanut aineistoa ja ollut haastateltavana. Hän piti esitelmän valmistuneesta tutkielmastaan tammikuussa yhdistyksemme jäsenille. Sirkka-Liisa Artman on ollut Mirja Pyykön haastateltavana oltuaan mukana kokemuksineen “Sotalapsi” elokuvassa. Olemme sotalapsina saaneet huomiota osaksemme Sirkka-Liisa ja Raimo Artmanin välityksellä heidän esiinnyttyään lehdistössä ja sotalapsielokuvissa. Muidenkin kokemuksia on taltioitu eri tilanteissa.
Asiapitoista kuukausitapaamista vietettiin Café Galleriassa, kun terveydenhoitaja Leena Matilainen kertoi “Lappeenrannan palveluista ikääntyneille”.
Teatterin musiikillisesta esityksestä nautittiin katsomalla näytelmä “Laila”, jossa oli nuoruutemme sävelmiä tanssilavoilta. Itse lauloimme yhteislaulutilaisuudessa Kalle Rantalaisen ja Matti Kareisen vetämänä. Teatteri veti myös ulkopaikkakuntalaisia. Keski-Suomen sotalapsiyhdistys Jyväskylästä teki teatterimatkan Lappeenrantaan. Tapasimme sen jäseniä pikaisen keskustelun merkeissä ravintola Casanovassa.
Pieni ryhmä patikoi Pappilanniemessä toukokuun vehreyden puhjetessa. Kalle Rantalaisella oli kaikille kahvit ja kilpailut rantakallioilla. Yhdeksän jäsentä matkasi Taideyhdistyksen mukana Fiskarsiin. Historiallinen ruukki tarjosi taide- ja käsityöelämyksiä. Elokuussa oli Mikkelissä elokuvapäivät, jossa muutamaa sotalasta kuvasi ja haastatteli Ilmari Kesäniemi elokuvaa varten. Lisää teatterielämyksiä koettiin marraskuussa Imatralla, jossa esitettiin Junnu Vainion elämää ja lauluja esityksessä “Heiskanen ja albatrossi”.           
Lahden sotalapsiyhdistyksen Teuvo Halme vieraili kuukausitapaamisessamme ja kertoi yhdistyksensä toiminnasta ja tulevaisuudesta.

Vuosi 2004
Hallituksen jäsenet: Terttu-Maija Jyrkämä, puheenjohtaja, Aimo Kaski, varapuheenjohtaja, Kalle Rantalainen, taloudenhoitaja, Ritva Hassinen, sihteeri, Leila Hakkarainen, jäsen, Seppo Järvinen, jäsen

Sotalapsista kertova elokuva “Meitä on monta” esitettiin Kino-Aulassa 7.1. Jälkikäteen on aiheesta keskusteltu ja seurattu median kirjoittelua. Yhdistyksen jäseniä vieraili Sotaorpojen kanssa Helsingissä seuraamassa samaa näytelmää teatteriesityksenä. Esitys oli tavattoman onnistunut ja koskettava.
Muutama jäsenemme kävi Helsingin kaupunginteatterissa katsomassa esityksen “Pariisin kukko”. Mielenkiintoista tietoa sukututkimuksesta esitti Ritva Hassinen jäsentapaamisessa 7.4. Osittain asuntoalueeksi muuttuneeseen Rakuunamäkeen (ent. varuskunta-alue) kävi oppaan johdolla tutustumassa kiinnostunut joukko jäseniä. Paljon tietoa saatiin Lappeenrannan sotaväkihistoriasta ja muistomerkeistä. Kesäiset puutarhakutsut pidettiin Anna-Liisa Uusitalon pihapiirissä. Sukulaistytöt esittivät musiikkia, mansikkakakku syötiin ja arpajaiset pidettiin. 16 jäsentä nautti isäntäväen vieraanvaraisuudesta.
Elokuussa Helsingin sotalapset kutsuivat yhteiseen illanviettoon seurustelun, saunan ja makkaranpaiston merkeissä Suur-Saimaan lomakeskukseen Taipalsaarelle. Osallistujia oli seitsemän ja sateesta huolimatta ilta oli onnistunut.
Jyväskylässä järjestettiin Kansainväliset Sotalapsipäivät 13.–15.8. arvokkaan kutsuvieras-joukon läsnä ollessa ja korkeatasoisen ohjelman puitteissa. Puheenjohtaja ja sihteeri osallistuivat tapahtumaan lukuisten sotalasten kanssa. 13 jäsentä osallistui bussiretkeen, joka suuntautui Parikkalaan. Tutustuttiin Parikkalan kirkkoon, käsityökeskukseen ja museoon. Paluumatkalla nähtiin erikoinen Patsaspuisto, jossa ihmeteltiin ihmisveistoksia.
Lokakuun jäsentilaisuudessa jäsen Pekka Pohjola kertoi työstään korvalääkärinä. Imatran Olavinkulmassa pidettiin jäsentilaisuus tiedottamisen merkeissä lähinnä niillä seuduilla asuville. Uusia jäseniä saatiinkin muutama mukaan toimintaan. Senja Siisiäinen toimii näiden iltojen vetäjänä.     

Vuosi 2005
Hallituksen jäsenet: Terttu-Maija Jyrkämä, puheenjohtaja, Aimo Kaski, varapuheenjohtaja, Leila Hakkarainen, taloudenhoitaja, Ritva Hassinen, sihteeri, Erkki Ikonen, jäsen, Seppo Järvinen, jäsen

Suuri tapaus oli keskusliittomme ja Ruotsin sotalapsiliiton järjestämä muistotapahtuma 24.–26.4. Torniossa ja Haaparannassa. Torniossa paljastettiin “Ero” patsas ja tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan kuningas Kaarle Kustaa ja presidentti Tarja Halonen. Viisi yhdistyksemme jäsentä matkusti “sotalapsijunassa” Tornioon ja osallistui juhlallisuuksiin. Tilaisuutta tuettiin rahallisesti sekä mainoksia hankkien. Helsingin sotalapsipäiville 16.–18.9. ja samalla Helsingin yhdistyksen 10-vuotisjuhliin osallistui pari edustajaamme. Lahden yhdistyksen 10-vuotisjuhlaan osallistui puheenjohtaja.
Eri veteraanijärjestöjen tilaisuudessa 20.1. Palvelutalolla oli kutsuttuna mukana jäseniämme kertomassa sotalapsikokemuksiaan. Lauritsalan koululle oli myös pyydetty sotalapsia kertomaan kokemuksistaan kolmena päivänä. Oppilaat tutustuivat aiheeseen myös esitetyn videofilmin välityksellä. Sirkka-Liisa ja Raimo Artman kertoivat sotalapsuudestaan Luukkaankodin vanhustentalolla.Vapaussodan ja itsenäisyyden perinneyhdistys kutsui kymmenen sotalasta 88-vuotis itsenäisyydenjuhlaansa 2.12. Rakuunamäen sotilaskotiin. Veteraanikuoro, sotilassoittokunta, nuoret hanuristit sekä juhlavat puheet tekivät tilaisuudesta tunnelmallisen ja juhlavan.
Uudenmaan Rakuunarykmentin historiaa oltiin kuulemassa Upseerikerholla, jossa majuri Ari Koponen elävästi kertoi, esitellen samalla kerhon taulukokoelmaa ja esineistöä.
Suosituksi tulleet yhteislaulutilaisuudet jatkuivat huhtikuussa. Laulaja Teuvo Eskelinen ja muusikko Matti Kareinen toimivat vetäjinä. Toukokuussa kymmenen jäsenen voimalla katsottiin Kotkassa ravintola Kairossa “Kalle Aaltosen morsian” laulunäytelmä. Kesäretki suuntautui tällä kertaa Imatralle. 20 henkilöä oli läsnä ortodoksisessa Pyhän Nikolauksen kirkossa, jossa isä Timo Tynkkynen kertoi kirkon ja seurakunnan vaiheista. Matkalla käytiin myös Immolan Rajamuseossa, jossa museonhoitaja esitti mielenkiintoisesti tietoja esineistöstä.
Heikki Hietamiehen kirjaan perustuva ja Klaus Härön ohjaama elokuva “Äideistä parhain” esitettiin kutsuvieraille elokuvateatteri Nuijamiehessä. Olimme paikalla runsaslukuisesti ja nenäliinat olivat ahkerassa käytössä. Elokuva on saanut useita arvostettuja palkintoja.
Saventekotaidoista kuulimme sataman Savipajassa. Taiteilija Arja Martikainen kertoi erilaisista saviesineiden valmistus- ja värjäysmenetelmistä sekä näytti saven dreijausta.

Loppusanat:
Lappeenrannan seudun sotalapset ry on kuluneen kymmenen vuoden aikana antanut jäsenilleen tilaisuuden syventyä lapsuudenaikaisiin kokemuksiinsa ja jakaa tuntemuksiaan ja muistojaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka tietävät mistä on kysymys. Yhdistystoiminnan ja järjestetyn ohjelman lisäksi on monta ystävyyttä solmittu ja elämä rikastunut monen uuden kontaktin myötä. Vaikka resurssit toiminnan pyörittämiseen eivät ole olleet mitenkään runsaat, on sopivassa suhteessa löydetty useimpia kiinnostavaa ohjelmaa toteutettavaksi. Suuri kiitos on annettava yhdistyksen kulloisellekin hallitukselle pyyteettömästä työstä yhteiseksi hyväksi. Mikäli jäsenistö yhtä aktiivisena ja aloitteellisena jatkaa osallistumistaan yhdistyksen toimintaan uskon, että toimintavuosia on edessä vielä monia.

Lappeenranta, 15.6.2006
                       
SOTALASTEN VIISU

Ainutlaatuinen on joukko tää,
elänyt on samaa elämää.
Yhteistä on Ruotsin muistot,
kylät, kaupungit ja puistot
lapsuutemme sotavuosien.

    Heijaa, meitä muistot yhdistää,
    vaikka paljon ehkä unhoon jää.
    Kaiho täyttää sydänalaa,
    lapsuuteen kun mieli palaa,
    yhteinen lie tämä tunne sotalapsien.

Vinkui pommit, nälkä sulki suut,
kylmä, pelko sekä vaivat muut
koetteli meitä silloin
sodan pimennetyin illoin,
Ruotsiin kulki sotalapsen tie.

    Heijaa, meitä muistot yhdistää,
    vaikka paljon ehkä unhoon jää.
    kaiho täyttää sydänalaa,
    lapsuuteen kun mieli palaa,
    yhteiset ja erilaiset muistot meillä lie.

Mennyt siitä vuosien on vuo,
himmentynyt tuskan tunne tuo.
Muisteloita vielä riittää,
kuka moittii, kuka kiittää
lapsuutemme sotareissua.

    Heijaa, meitä muistot yhdistää,
    vaikka paljon ehkä unhoon jää.
    kaiho täyttää sydänalaa,
    lapsuuteen kun mieli palaa,
    Svea-mamma tuskin tuntee tätä veisua.

Sävel Usko Kemppi "Tulipunaruusut"
Sanat Ritva Helkilinna, 2002