Liiton säännöt
Suomen sotalapsiyhdistysten keskusliitto ry,
Centralförbundet för krigsbarnsföreningarna i Finland rf
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen sotalapsiyhdistysten keskusliitto ry, Centralförbundet för
krigsbarnsföreningarna i Finland rf, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Liiton tarkoituksena on jäsentensä yhdyssiteenä toimien edistää Suomen talvi- ja jatkosodan
eri tavoin kokeneiden suomalaisten sotalasten yhteydenpitoa, tutustumista toisiinsa ja keskinäistä
kanssakäymistä. Suomeen palanneita ja muihin Pohjoismaihin aikanaan jääneitä sotalapsia ja
heidän perheitään tuetaan heidän etsiessään heille tärkeitä henkilöitä ja tietoja vaiheistaan ja
lastensiirtojen ajan tapahtumista. Edistetään sodat kokeneiden lasten kokemusten keräämistä
samoin kuin lastensiirtoihin liittyvää tutkimusta ja tulosten julkistamista sekä
hyödyntämistä yhteiskunnassa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
- edistää neuvomalla ja ohjaamalla paikallisten sotalapsiyhdistysten perustamista ja niiden
keskinäistä vuorovaikutusta,
- tukee ja koordinoi yhdistysten toimintaa varsinkin suurten hankkeiden ja
tapahtumien kohdalla,
- hoitaa sotalapsiasioissa yhteyksiä valtiovaltaan, valtakunnallisiin organisaatioihin,
tiedotusvälineisiin ja yksityisiin henkilöihin, esim. tutkijoihin, toimittajiin ja päättäjiin,
- voi toimittaa ja julkaista valtakunnallista sotalapsilehteä ja harjoittaa muuta alaansa
liittyvää julkaisutoimintaa,
- tiedottaa yhdistyksille ja jäsenille sotalapsia koskevista tapahtumista, tutkimuksista,
julkaisuista ja muista sotalapsia kiinnostavista asioista,
- järjestää kokouksia, seminaareja, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia, retkiä, näyttelyitä ja
tutustumiskäyntejä sekä matkoja ja muita vastaavia tapahtumia jäsenistöön kuuluville,
- pitää jäsenistä rekisteriä,
- pitää yhteyksiä pohjoismaisiin sotalapsijärjestöihin ja ystävyysseuroihin,
- osallistuu alan kansainväliseen toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
Toimintansa tukemiseksi liitto
- voi asianomaisen luvan saatuaan toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä,
- voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
- on oikeutettu hankkimaan nimiinsä ja hallitsemaan kiinteää ja irtainta omaisuutta,
Liitto on poliittisesti sitoutumaton, mutta pitää tarvittaessa yhteyttä kaikkiin niihin tahoihin,
jotka ovat valmiita tukemaan liiton toimintaa.
3. Kieli
Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä on suomi, mutta jäsenyhdistyksillä
on oikeus saada pöytäkirjaan myös ruotsinkielisiä lausuntojaan.
4. Jäsenyys
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity sotalapsiyhdistys, jonka
kotipaikka on Suomessa ja joka hyväksyy liiton tarkoituksen.
Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä mikä tahansa juridinen henkilö Suomessa
tai ulkomailla, joka hyväksyy liiton säännöt ja tarkoituksen.
Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta liiton hallitus.
Keskusliiton kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä
liiton kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut liiton
toimintaa.
Liitto voi kuulua jäsenenä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin liittoihin ja yhdistyksiin.
Varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus liiton kokouksissa. Kannatusjäsenillä, kunniajäsenillä
ja kunniapuheenjohtajilla on läsnäolo ja puheoikeus.
5. Eroaminen ja erottaminen jäsenyydestä
Jäsenyhdistys voi erota liiton jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle
tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Eroaminen astuu voimaan ilmoittamista seuraavan kalenterivuoden alusta.
Liiton hallitus voi erottaa yhdistyksen liiton jäsenyydestä, mikäli jäsenyhdistys toimii liiton
tarkoitusperien tai sovittujen periaatteiden vastaisesti tai on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet,
joihin jäsenyhdistys on liittoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen
ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä
mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöstä on erotettavalle varattava tilaisuus
esittää toimintansa perusteet.
Jäsenyhdistys katsotaan keskusliitosta eronneeksi, ellei ole kehotuksesta huolimatta
maksanut liitolle kuuluvia jäsenmaksujaan vuoteen.
6. Jäsenmaksu
Liitto perii varsinaisilta ja kannatusjäseniltään vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden
päättää vuosikokous. Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja eivät maksa jäsenmaksua.
7. Hallitus
Liiton asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja
6 -20 muuta jäsentä. Jäsenet valitaan siten, että kustakin varsinaisena jäsenenä olevasta
sotalapsiyhdistyksestä pyritään valitsemaan yksi jäsen hallitukseen.
Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.
Hallitus valitsee keskuudestaan yhdestä kolmeen (1-3) varapuheenjohtajaa sekä valitsee
keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt.
Hallitus voi muodostaa avukseen valiokuntia, toimikuntia ja työryhmiä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista
jäsenistä on paikalla. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta,
kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
8. Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, kukin varapuheenjohtaja tai taloudenhoitaja yksin.
Nimenkirjoitusoikeus on myös henkilöllä, jolle liiton hallitus erikseen antaa siihen
henkilökohtaisen oikeuden.
9. Tilikausi ja tilintarkastus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille
viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen
lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
10. Liiton kokoukset
Liitto pitää vuosikokouksen kerran vuodessa hallituksen määräämänä aikana maalis- huhtikuussa ja
hallituksen määräämässä paikassa, jota valittaessa otetaan huomioon myös jäsenyhdistysten alueellinen
jakautuminen.
Kirjallinen kutsu vuosikokoukseen on postitettava vähintään neljä viikkoa ennen kokousta jäsenille
Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.
Kukin varsinainen jäsenyhdistys voi lähettää liiton kokoukseen yhden edustajan alkavaa 50 jäsentä kohden.
Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni.
Kokouksen päätökseksi tulee, ellei liiton säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut
yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai
kun vähintään kolmasosa (1/3) varsinaisista jäsenyhdistyksistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua
asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden
kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Ylimääräisen kokouksen kirjallinen kokouskutsu jäsenille on postitettava kymmenen
(10) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava käsiteltävä asia.
11. Vuosikokousasiat
Liiton vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varatilintarkastajaa.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
11. Kokouksen päättäminen
Mikäli jäsenyhdistys haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi vuosikokoukseen, on yhdistyksen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Hallituksen tehtävänä on:
1. suunnitella ja johtaa liiton toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi
2. kutsua koolle liiton vuosikokous ja muut kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
3. panna täytäntöön liiton kokousten päätökset
4. hyväksyä uudet liiton jäsenyydet
5. ottaa tarvitsemansa toimihenkilöt ja päättää heidän palkkioistaan
6. pitää luetteloa jäsenistä
7. vastata liiton taloudenhoidosta ja jäsenmaksujen perimisestä
8. edustaa liittoa
9. laatia vuosikertomus ja tilinpäätös kuluneelta vuodelta sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle
10. nimetä liiton edustajat ulkopuolisiin yhteisöihin
13. Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään
kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen
muuttamisesta tai liiton purkamisesta.
Liiton purkautuessa käytetään sen varat liiton tarkoituksien edistämiseen purkamisesta päättävän
kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.
14. Lakien noudattaminen
Asioista, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yhdistyslakia ja muita
Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia. |
|
|
